Vanhaa mutta uutta

Teoksissa on jotakin tuttua, mutta kuitenkin tietyllä tapaa uutta; sellaista floden kehittyminen usein on.

!kuvisanimella olemme viime aikoina nähneet taiteellisia runsain välilyönnein höystettyjä obsessioflodeja. Tämän voi ajatella yhä selvemmin tekevän obeesoinnista omanlaisensa taiteenmuodon. Myös runollisuuden voi ajatella lisääntyvän, ovathan runoilijatkin useissa teoksissaan huomanneet sanojen tietynlaisen asettelun sisältöön tuoman tehon. Runsaissa välilyönneissä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta obeesoinnin yhteydessä on.

Vaikkei ylläoleva esimerkki sisällöllisesti mitenkään edustava olekaan, se tuo mielenkiintoisesti esiin sen, miten floden rakenne ja sanoma voi olla haluttaessa täysin kaksitasoinen. Tämän seikan hyödyntäminen flodeissa voi vielä kehittyä runsaasti. Taustavärien vaihtelemisessa ja niiden luomissa kuvioissa ei ole mitään uutta, mutta niillä voitaisiin entistä ovelammin välittää monitasoisia viestejä.