keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kakkaaja ja kakka

KAKKAAJAN LUONNE

Yleisesti kakkaflodessa ei ole mitään sellaista, mikä saisi minut bloggaamaan siitä. Kakkaflode on vihaista, säälittävää flodea, muttumatonta paskaa. Myöskin kakkaflodeejiin kohdistuva psykologinen analyysi noudattaa yleensä samaa havaintoketjua uudelleen ja uudelleen. Joko tullaan siihen tulokseen, että kakkafloodaajaa ei vain voi ymmärtää, tai sitten päädytään siihen, että hän on täynnä vihaa oleva syrjäytynyt autisti, jolla ei ole yhtään kaveria. Molemmat ovat toki melko tosia väitteitä.

Ymmärrän, että floodaajan luonteen miettiminen voi olla kiinnostavaa. Siinä ei kuitenkaan yleensä päästä puusta pitkään, kun analysoijana on henkilö, joka ei koskaan ole harjoittanut kakkaflodea. Sitä paitsi kakkaflodesta puhuminen kanavalla valaa öljyä liekkeihin. Uskokaa pois, että useimmat kakkafloodaajat nauttivat huomiostanne. En tosin väitä, etteikö joukossa voisi olla myös aidosti antisosiaalisia, muiden reaktioista kiinnostumattomia sekopäitä, mutta nämä tapaukset ovat harvinaisia ja !kuviksen kakkaflodeejien ryhmä on suurella todennäköisyydellä melko minimaalinen. Mikään, mitä joku sanoo, tuskin lopettaa flodea. Sen sijaan hiljaisuus voi sen lopettaa, tietysti flodeejan autismin tasosta riippuen.

Miksi siis nyt kuitenkin puhun kakkaflodesta? En tiedä, voinko tarjota kakkaflodepohdintoihin mitään uutta, eikä kakkaflode tosiaankaan ole mikään hohdokas pohdinnan aihe, mutta koska useimmilla trekeillä on jonkinlainen tausta myös paskaflodereina (ei välttämättä !kuvalaudalla, monella meistä näet on takanamme jo 90-luvulla alkanut flodeura), voin ehkä tarjota jonkinlaista uutta näkökulmaa keskusteluun.

Paskafloodaaja on aina ulkopuolinen. Koulukiusaajatkin ovat lähes aina kiusattuja, ja myös floodaaja kokee tavalla tai toisella jäävänsä porukoiden ulkopuolelle virtuaalisessa maailmassa tai oikeassa elämässä, mitä todennäköisimmin kummassakin. !kuviksella voi erottaa ainakin kahdenlaista ulkopuolisuutta. Ensimmäinen on kykenemättömyyttä normaaliin keskusteluun ja tarvetta häiritä sitä. Tätä nykyä esiintyy myös vitutusta janitorien elitistisen rinkirunkkauksen vuoksi.

Jo tämä riittää laukaisemaan paskafloden. Viha sisäpiirejä kohtaan, viha bottisysteemiä kohtaan, viha modeja kohtaan, viha janitoreita kohtaan. Uusi systeemi on kuitenkin vain jonkinasteinen vihan laukaisin. Jokin muukin olisi hyvin voinut laukaista sen, koska lopulta taustalla on floodaajan viha myös anoja kohtaan, ja yllätys yllätys, viha myös itseään kohtaan. Vihan ja autismin yhdistelmä on rajaton luonnonvara.

Kouluammuntatapauksissa nousee usein esiin se uskomaton vallantunne, jota vihaa täynnä oleva ampuja tekohetkellä tuntee. Saman asian, toki varmasti lievempänä, kokee kanavaa paskalla pommittava kakkafloodaaja. Anot ovat heikkoja, minä olen vahva, ja minä määrään keskustellaanko täällä vai ei.

Anonyymi ympäristö on siitä ikävä paikka vihata, ettei kukaan voi kunnolla puuttua asiaan. Kukaan ei voi auttaa säälittävää pikku kakkaflodeejaa saamaan hyväksyntää ja rakkautta. Anonyymissä ympäristössä anoystäville on niin helppo haistattaa paskat, vaikka oikeasti janoaisikin heidän hyväksyntäänsä. Kakkafloodaaja on maailmassa yksin ja hän purkaa hätäänsä ja suruaan floden keinoin. Olo voi tuntua hetken paremmalta, mutta seuraavana päivänä pitää taas flodeta lisää kun elämä potkii päähän.

Jotkut surkimukset voivat ajan mittaan löytää uusia keinoja käsitellä raivoaan. Esimerkiksi minä olen löytänyt tämän blogin ja kasvanut jossakin määrin ihmisenä. Hyvin vähän toki, mutta jostakin pitää aina aloittaa.


KAKKARESEPTI

Kakkaflodella on teknisesti monet kasvot. Kaikki (paitsi uushomot) muistavat pitkän bottipaskafloden modettomalla !kuvalaudalla. Botti vain kanavalle ja menoksi. Manuaalista flodea suosivana flodetutkijana minua kiinnostaa tietysti enemmän autistinen, käsin tuotettu paska (sikäli kuin paska nyt yleensä lainkaan kiinnostaa).

Vaikka kakkamanuska paskaa onkin, on tietysti annettava flodeejalle pisteet autistisuudesta ja kärsivällisyydestä. Toisaalta aidolle autistille nämä ovat normaaleita luonteenpiirteitä. Manuaalisen kakan voi jakaa hitaaseen ja nopeaan paskaan, mutta koska paskan tarkoitus on käytännössä aina häiritä, käytetään usein yhden merkin nopeaa salamaflodea maksimaalisen vyörytyksen takaamiseksi ja excess floodin estämiseksi.

Kahdella tai kolmella clientillä floden saa jo lainehtimaan kohtuullisen ripeään tahtiin. Bonuksena useamman clientin käytössä ovat alun flodepurskeet. Kuten jokainen floodaamiseen vähänkin enemmän perehtynyt tietää, saa floden alussa normaalisti viiden rivin pituisen "vaparin", eli nopean floden ensimmäiset rivit ilmestyvät usein muidenkin ruuduille samalla sekunnilla. Tämän jälkeen flode hidastuu.

Nyt floodaaja voi vaihdella usean clientin välillä laukoen niillä vuorotellen näitä edellä mainittuja vapareita, niin johan flodeen tulee vauhtia. Alla olevaan kuvaan olen merkinnyt muutamia tällaisia nopeita purskeita. Joissakin tapauksissa purskeet toki johtuvat myös palvelimen tai oman clientin viiveestä, joten niiden analysointi ei ole yksiselitteistä puuhaa.


Mielenkiintoinen ilmiö on myös floden "ylivuoto" !kuvalaudan pienille oheiskanaville. Nämä kanavat ovat saaneet kärsiä erityisesti modelistaflodesta !kuviksen +m:n aikana. Mutta kaipa se näin on oikeassa elämässäkin; kun ei voi vittuilla jollekulle tai jollekin ryhmälle, etsitään uusi vittuilun kohde. Ellei itsellä ole kivaa, niin miksi saisi olla muillakaan.


Välillä naureskellen mutta välillä oikeaa flodekulttuuriakin häiritsevää kakkaa kiroten jäämme seuraamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Aina voisi tehdä ennustuksen siitä, kuinka kauan kakkafloodaaja jaksaa, mutta jätänpä sen kuitenkin tekemättä. Koskaan ei nimittäin saa aliarvioida autismia. Muuten minulle voi käydä yhtä nolosti kuin eräälle anolle, joka tämän blogin alkuaikoina ennusti, etten jaksa blogata edes kahta viikkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti