On selvää, että sellainen taide, joka esittää jotakin, menee tavallisesti pilalle silloin, kun sen osien mittasuhteita vaihdellaan. ASCII-taiteen oikeellisuus perustuu tavallisesti siihen, että käytetään tasalevyistä (monospaced) fonttia. Esimerkiksi toisinaan !kuvikselle pastetuista, nettiyhteisöissä kiertävistä pikku ASCII-teoksista huomaa usein, että ne on tehty jollekin tietylle fontille, joka ei ole tasalevyinen.
Hyvän ASCII-taiteen pitää näyttää hyvältä edes jollakin yleisistä tasalevyisistä fonteista ja toisaalta ASCII-taiteen katselijan pitää valita jokin näistä fonteista, eikä olettaa teoksen näkyvän oikein fontilla X. ASCII-taiteesta piittaamattomalle fonttivalinta on vapaampi, mutta silloin kannattaa varautua runsaisiin sotkuihin.
Minulla on fonttina fixedsys kahdesta syystä. Ensinnäkin se on tasalevyinen ja toiseksi se on mIRCin oletusfontti. Vihaan asetusten vaihtamista ja sitä, että niitä voi ylipäänsä vaihtaa. Vaikka myönnän, että irssin ja mIRCin (sekä eri käyttäjien valitsemien moninaisten fonttien) erot tuovat joskus flodetaiteeseen tietynlaisen mielenkiintoisen säväyksen, pakottaisin silti kaikki käyttämään samaa paskaa fonttia, jos voisin.
Mutta onneksi en voi, ja niinpä meillä on sekä rikkinäistä että korrektia taidetta. Ja iki-ihania paskoista fonteista ulisijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti